Olen siis tällä hetkellä mökillä, joten heräämisten kanssa
ei ole niin justiinsa. Tänään untani venytti huonosti nukuttu yö lähes puolilepäivin.
Olen ylipäätään nukkunut melko huonosti jo reilun viikon verran, sillä herään
yön aikana vessaan useamman kerran. Ylipäätään juoksen vessassa huomattavasti
normaalia useammin ja tuntuu, ettei rakko meinaa edes tyhjentyä kunnolla. Heräämisen
jälkeen minun on myös jostain syystä vaikea palata untenmaille.
Viime yönä piinanani oli kuitenkin ikävämpi raskausoire – se
niin kuuluisa pahoinvointi. Se tuli myös uniin asti, mikä oli varsin
epämiellyttävä kokemus. Onneksi kuitenkaan valvemaailmassa ei ole mennyt oksuksi asti. Toivottavasti ei menekään! Huono olo vaivasi minua myös lähes koko eilisen
päivän ja on jatkunut tänäänkin. Erittäin kovaksi se yltyy, jos kunnon nälkä
pääsee yllättämään. Välillä olo onneksi hieman helpottaa palatakseen kuitenkin
hetken päästä aaltomaisesti takaisin.
Huono olo jättää kokonaan rauhaan ainoastaan silloin, kun
syön tai juon – palatakseen taas syömisen lopetettuani takaisin. Mutta, enhän
minä koko ajan voi olla syömässä! Lisäksi tuntuu, että syöminen täyttää vatsan
tavallista nopeammin ja saa helposti aikaan jopa hieman tukalan olon. Myös alavatsan
yli kulkeva turvavyö tai tuota aluetta vähääkään kiristävät vaatteet suorastaan
sattuvat. En tiedä, mistä tuo johtuu – ei ainakaan kasvaneesta vatsasta! :D Nyt
mennään siis suunnilleen viikolla 5+2.
Jatkuvassa huonossa olossa on se hyvä puoli, että tuota oiretta
minulla ei ollut juuri lainkaan edellisessä raskaudessa. Tuolloin ainoat pienet
äklötyksen hetket osuivat aamupaloille ja menivät ohi sen mukana. Toisaalta
kunnon yöunetkin kyllä kelpaisivat. ;)
P.S. Mulla on niin hyvä fiilis tästä! ♥
Ihana kuulla, että sulla on hyvä fiilis tästä raskaudesta. Täällä tuo etova olo on vähän lieventynyt ja heti mietin, ettänäinköhän tämä nyt olisitten tässä. En oo oikein missään raskaudessa voinut ihan kunnolla pahoin, niin olis kerranki kiva jos ois selkee oire raskaudesta ja sitä myöten myös fiilis siitä, että kaikki on niinkuin pitääkin. Ei auta kuin edetä päivä kerrallaan :)
VastaaPoistaPäivä kerrallaan joo. Ja päivä kerrallaan psyykkaan itseni siihen, etten liikaa vertailisi edelliseen ja tarkkailisi oireita. Tuhrujen vahtaamisesta en kyllä tule pääsemään, joten sitä en edes yritä. ':D Toivon niin, että sulla menisi tällä kertaa kaikki hyvin. <3 ...ja mulla kans.
Poista