sunnuntai 2. tammikuuta 2022

Tulihan se sieltä!

Vihdoin tänään näytti ovulaatiotesti plussaa. Ja kunnolla näyttikin! Myönnän, että usko ovulaation saapumista kohtaan oli jo loppunut ja olin varautunut soittamaan huomenna lapsettomuusklinikalle kysyäkseni, mitä nyt tehtäisiin.


Luotto ovulaation saapumiseen romahti jo tiistaina. Tein kätilön käskystä ovulaatiotestin maanantaina aamulla ennen follikkeliultraa. Tuon testin jälkeen jokainen testiviiva oli maanantaista vaaleampi. Lisäksi ovulaatio-oireet ovat loistaneet poissaolollaan.

Perjantaina luin vielä testin ohjeet läpi, kun sain yhtäkkiä mieleeni, ettei testiä muistaakseni suositeltu tehtäväksi johonkin aikaan vuorokaudesta. Ja niinhän se tosiaan oli, ettei testiä suositeltu tehtäväksi ensimmäisestä aamuvirtsasta, josta olin kaikki tämän kierron testit tehnyt. Tein tämän takia sperjantaina iltapäivällä toisena testinä rfsu:n testin, johon ei piirtynyt testiviivaa haamua enempää. Teinpä siis kolmannen testin vielä illalla uudenvuoden juhlista kotiuduttuamme. (Ihan kuin tuo testaamisen ajankohta olisi tässä lopulta muuttanut mitään...)

Viimeistään rfsu:n testin myötä oli hävinnyt loputkin luoton rippeet ovulaation saapumiseen. Lauantaina vessassa käydessäni paperiin jäi kuitenkin aivan, aivan aavistus ovulaatiolimalta näyttävää. Laitoinkin viimeisen toivoni tälle päivälle, joka on muuten sama kierron päivä numero 19, jolle ovulaatio osui kierrossa, josta Tiitiäisemme sai alkunsa. 

Tein testin testin iltapäivällä ja testiviiva tuli näkyviin heti. Enpä ole ylipäätään saanut koskaan tuollaista testiviivaa mihinkään testiin! Nyt sitten toivotaan, että hyvä tuurimme hedelmöittymisten onnistumisten osalta jatkuisi ja sen seuraksi saisimme hyvän tuurin raskauden jatkumiseksi.

Iloa ja onnea uudelle vuodelle! ❤

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti