O niin kuin ovulaatio

Niin siinä sitten kuitenkin kävi, että vasemmassa munasarjassani oli kuin olikin kypsynyt yksi ylhäinen munarakkula. Kuin ihmeen kaupalla se pari päivää aikaisemmin muita munarakkuloita halkaisijaltaan vain reilun millin suurempi rakkula oli siis onnistunut voittamaan kamppailun ja kasvamaan 20 mm:n johtofollikkeliksi. Muut lukuisista munarakkuloista olivat hävinneet.

Myönnän rehellisesti, että viime tiistaina ultraan mennessäni en osannut lainkaan odottaa tilanteen olevan mitään tuonne päin. Seitsemän kuukautta yritystä ilman yhtäkään kiertoa, jolloin oltaisiin oikeasti päästy yrittämään on kyllä tehnyt tehtävänsä.

Tämä oli siis neljäs ja ensimmäinen onnistunut ovulaation induktio, mitä ennen minulla ei ollut todistettavasti ollut ainuttakaan ovulaatiota sitten viime maaliskuun alun, jolloin aloitimme varsinaisen raskauden yrittämisen.

Sain myös ensimmäistä kertaa eläessäni napattua ovulaation tikulle! Kyllä. Kiitos monirakkulaisten munasarjojeni, ovulaatiotestien tekeminen on ollut yhtä helvettiä. Koskaan ei ole ollut mitään käsitystä siitä, milloin pitäisi alkaa testaamaan ja jos olenkin testannut koko kierron, en kuitenkaan ole saanut tikutettua plussaa.

Tästä traumatisoituneena en ole koskaan aiemmin käyttänyt hoitokierroissa ovulaatiotestejä - ollaan vain pyritty säännöllisesti harrastamaan seksiä, kun ultran perusteella munarakkula on ollut tarpeeksi suuri. Minulla nousee ovulaation myötä lämmöt sen verran selvästi ja ovulaatiolima ehtyy, että on aika selvä, milloin ovulaatio on ohi. Myös inhat alavatsakivut kertovat ovulaation olevan käsillä. (Varsinaisia petipuuhafiilisten karkottajia muuten nuo kivut!)

Nyt on siis todennettu ovulaatio takana ja raskauden mahdollisuus olemassa. Noin 15 prosenttiako se on? Olo on todella helpottunut - kyllä niillä hoidoilla ilmeisesti on edelleen mahdollista saada yksi munasolu kypsymään ja irtoamaan. Toivoa siis on.

Vähän hävettää omat reaktioni viime kuukausien aikana. Kuinka helposti sitä onkaan taas vaipunut epätoivoon! Toisaalta aiempien kokemusteni ja niiden synnyttämien tuntemusten valossa ei mitään muuta kai ollut odotettavissakaan. Vastoinkäymiset väistämättä kaivelevat vanhoja haavoja auki ja onhan se niinkin, että oma ikänikin alkaa jo pahemman kerran painaa, minkä takia edellisen kierroksen mahdollinen toisinto pelottaa.