Neuvolaärsytys

Eilen meillä oli ensimmäinen neuvolakäynti. Terveydenhoitajamme ja käyntimme kokonaisuudessaan voittivat edellisen mennen tullen. Tällä kertaa meillä kului aikaa vain tunnin verran, vaikka kaiken läpikäydyn olisi voinut tiivistää puolituntiseenkin. Harmittaa hieman, että noin upeaa järjestelmää, kuin Suomen neuvolajärjestelmä, ei näytetä juurikaan kehitettävän.

Niin tai näin, käynti oli kaikin puolin mukava. Painoni oli päässyt tipahtamaan yli kilolla, mikä ei ole kokoiselleni mitenkään mitätön. Se ei toisaalta yllättänyt, sillä vaikka olenkin pyrkinyt syömään hyvin ja säännöllisesti, niin olen tosiaan ollut viime viikot todella huonovointinen, mistä johtuen ruokaa menee toisinaan alas kehnonpuoleisesti.

Ainoa asia, joka minua toden teolla ärsyttää, on raskausviikot. Neuvolassahan raskausviikot lasketaan poikkeuksetta viimeisten kuukautisten alkamispäivästä. Toisin sanoen terveydenhoitaja siis kirjoitti eilen äitiyskorttiini raskausviikoiksi 9+0. Tuo on täysin mahdoton follikkeliultran, ovulaatiotuntemusten ja kahden varhaisultran perusteella. Silti se tuossa kortissa nyt lukee. Ultrien perusteella viikkoja oli eilen kasassa 8+1. Ärsyttää, kiukuttaa, harmittaa ja mitä näitä nyt on, että uudet viikot tavallaan korkkaantuvat ennen kuin ne todellisuudessa vaihtuvat.

Turhahan tällaisesta kai on herneitä nenäänsä vetää, mutta en vain voi olla harmistumatta siitä, että missään ei yksiselitteisesti todeta, millä viikolla menemme. Haluaisin tietää tarkat viikot, jotta voisimme puoliskoni kanssa rauhassa myhäillä Tiitiäisemme kehitysvaiheita. Ja tiedän kyllä, että np-ultran jälkeen viikkoja ja laskettua aikaa justeerataan, mikäli heitto on suuri. Mutta silti!

Ärsyttää niin ärsyttää. Vaikka samalla toinen ääni pääni sisällä huutaa, ettei minulla ole mitään oikeutta ärsyyntyä näin naurettavasta asiasta, kun kerran olemme keskenmenolta tässä raskaudessa välttyneet – ainakin toistaiseksi. Ja toivottavasti loppuun asti!