Sydän ♥

Sydän! Sisälläni sykkii omani lisäksi pienen pieni sydän.

Kävimme siis tänä aamuna lapsettomuusklinikalla varhaisultrassa. En osannut jännittää ultraa juurikaan ja itse asiassa aamun pahoinvointi vei kaiken huomioni niin, että tuskin olisin jännitystä huomannutkaan.  

Tutkimuspöydälle kipuaminen, puoliskolle oma tuoli ja anturi sisään. Näytölle piirtyi kohtu, jossa näkyi nesteen täyttämä raskauspussi ruskuaispusseineen ja alkioineen. Ja mikä ihmeellisintä, ruudulla sykki nopeaan tahtiin pienen pieni sydän. Minun sisälläni siis todella elää tuo pieni ihme!

Alkio oli kooltaan 6,4 mm ja vastasi näin viikkoja 6+3, minkä perusteella laskettu aika osuisi maaliskuun yhdeksännelletoista. Alkion mitta meinasi herätellä pientä pelkoa, sillä olemme eläneet siinä uskossa, että nyt mentäisiin jo viikoilla 7+1. Varhaisultra antaa lääkärin mukaansa kuitenkin tarkan ja luotettavan arvion. Hän rauhoitteli, ettei meillä ole syytä huoleen, sillä inseminaatiollakin alkuun saadussa raskaudessa todelliset viikot voivat heittää tuon verran. 

En ymmärrä, miten se muka olisi mahdollista, mutta enpä jaksa nyt stressiäkään alkaa ottamaan. Kesäkuun follikkeliultrassa mitatun munasolun koon perusteella ovulaation on kuitenkin täytynyt tapahtua viimeistään niin, että nyt mentäisiin viikoilla 6+6. Vaan on mikä on, me olemme nyt nähneet pikkuisemme elossa ja meillä molemmilla on kova usko siihen, että tämä tapaus jaksaa vauvaksi asti.

Se ON meidän Tiitiäinen. ♥

P.S. Ultrausta ei hoitanut meidän oma lääkärimme, sillä hän palaa lomalta vasta ensi viikolla, jolloin minä olen taas mökkeilemässä. Tällä lääkärillä oli hieman ongelmia lasketun ajan määrittämisessä ja äitiyskorttiin hän kirjoitti 20.3., vaikka ultrakuvissa lukee 19.3. Sama 19.3. määrittyy lasketuksia ajaksi myös raskauslaskureista. Väärä päivä tai ei, niin ainakin äitiyskortti on niin paljon kivemman näköinen, kuin se edellinen harmaanvioletti kamaline punaisine ja tummansinisine kuviointeineen. ;D