Elämäni darra

Näissä tunnelmissa täyttyy kuudes ja alkaa seitsemäs raskausviikko – elämäni darra on kestänyt jo viikon verran. Vielä ei ole tarvinnut sentään pönttöä halailla, mutta enpä minä ole oikeastaan koskaan sitä tehnyt alkoholillakaan aiheuttamassani darrassa. :D Hyvin suuren osan vuorokaudesta olo antaa kuitenkin odottaa, että jommastakummasta päästä lentää hetkenä minä hyvänsä. Vatsa toimii olosta huolimatta täysin normaalisti.

Ensimmäisen raskauden tavoin seuranani on lisäksi todella hellänä olevat rinnat, tukkoinen nenä (ilman merkkiäkään nuhasta) sekä yhä yli 37 asteen lämpö. Kaksi jälkimmäistä saavat olon tuntumaan hieman hömelöltä. Oudoin ja uusi oireista on kuitenkin plakin kertyminen hampaisiin. Kyllä, plakin kertyminen hampaisiin. Minulla ei koskaan ole kertynyt plakkia eikä minulle tule myöskään hammaskiveä. Nyt hampaiden pinta tuntuu kuitenkin muuttuvan hyvin herkästi klähmäiseksi. Yäk.

Suurin osa oireista tulee ja menee aaltomaisesti, ja ainakin toistaiseksi olen onnistunut olemaan miettimättä niitä tai niiden puuttumista lähes kokonaan. Hyvä minä! Ehkä sitä on keskenmenon myötä tietyllä tapaa hyväksynyt sen tosiasian, että raskaus menee kesken, jos on mennäkseen eikä sille mitään siis mahda. Lisäksi, tällä kertaa minulla on jostain syystä niin todella hyvä ja varma fiilis tästä! ^^

Oloani rauhoittaa varmasti suunnattomasti myös se, että edellisestä kerrasta poiketen kohdun alueen menkkamainen jomottelu on puuttunut kokonaan. En tarkkaan muista, missä vaiheessa se alkoi edellisellä kerralla muuttua kovemmaksi, mutta mielessäni se yhdistyy hyvin vahvasti tuhruvuotoon ja lopulta raskauden keskeytymiseen. Nyt ainoat tuntemukset alavatsan alueella ovat olleet pieni nippailu oikean munasarjan (keltarauhasen) kohdilla, jonkin kerran tuntuneet repäisykivut eri puolilla alavatsaa sekä yksittäiset hassut jomotukset (ei niinkään kipua) kohdun tietämillä. 

Kippis! ♥