sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Ei ei ei ei ei!

Tänä aamuna tipahdin todella korkealta. Yritän keskittää kaikki ajatukseni siihen, että meidän pikkuisella on kaikki edelleen kunnossa, mutta en voi väittää, etteikö pelko olisi valtava. Tähän aamuun asti en ollut hetkeäkään epäillyt, ettemmekö saisi vauvaa tällä kertaa syliin asti. Sitten tuli tuhru.

Niin, aamulla vessassa käydessäni paperiin jäi ruskeaa tuhruvuotoa. Minun mielessäni se yhdistyy hyvin vahvasti keskenmenoon. Ja jotta homma ei olisi liian mukavaa, niin myös rintojen aristus on hävinnyt. Tähän asti rinnat ovat olleet siis täysin kosketusarat. Paniikissa menin myös mittaamaan lämmön, joka on nyt 37,1 eli alimmillaan sitten ovulaation jälkeisen nousun.

Jos jotain toivoa antavaa haluaa kuitenkin löytää, niin ainakaan kipuja ei ole. (Kai? Vaikea hahmottaa tässä paniikissa.) En vain tiedä, kuinka saan tällaisena hetkenä psyykattua itseni tämän pelon, epätoivon ja epäuskon yli! Eihän meille voi käydä toista kertaa samalla tavalla. Ja jos käy, niin pitäisikö sitten muka jaksaa yrittää kolmannen kerran vuoden verran, että päästään taas kokemaan nämä fiilikset uudestaan! Kuka tätä jaksaa?

8 kommenttia:

  1. Tiedän tunteen, mulla kans tässä raskaudessa tuli tuhruvuotoa (rv6+5 tuli vähän ja rv 7+4 loppu kokonaan) ja kesti useamman päivän ajan. Varasin ultran ja kaikki ainakin silloin oli ihan hyvin. Kipuja mulla ei myöskään ollut. Keskenmenneessä raskaudessa multa ei tullut edes vuotoja. Toivotaan että on harmitonta tuhruttelua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nipsu. <3 Mulla on itse asiassa nyt menossa just (todennäköisesti) rv 6+4 eli toi sun kommenttisi lohduttaa erityisen paljon. Ja enhän mä tosiaan edes tiedä, oliko edellisen raskauden tuhrulla lopulta mitään tekemistä keskenmenon kanssa. Varsinainen keskenmenovuoto tuli nimittäin kerralla yhtenä rytinänä. Torstaina meillä on onneksi varhaisultra.

      Poista
  2. Tsemppiä! Tuhru ja tiputtelu on hyvin yleistä! Muista se! :)

    Riikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tarpeeseen tulee tsempit. Onneksi kaikki oireet on tällä hetkellä (kaikessa epämukavuudessaan) sitä tasoa, ettei tuo tuhru enää niin paljon paina mieltä.

      Poista
  3. Voih, tiedän että tuo toivon tunne katoaa todella äkkiä, kun epäilykset keskenmenosta herää, mutta koitetaan olla vielä panikoimatta. Sanoit, että tuhru oli ruskeaa, joten se on siis vanhaa verta. Jospa se tuhru tulisikin vain limakalvoilta, jos siellä on kuivuutta? Onneksi pääset selvittämään asian pikimiten ultrassa. Hirmuisesti voimia sinne! ♥ Mutta jos nyt huono tuuri kävisi, niin en usko, että tarvii vuottakaan odotella uuden raskauden alkua, vaan se voi yllättää nopeastikkin. Ei menetetä toivoa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei menetetä! Kiitos Alina. <3 Olo on jo paljon parempi. Tai siis paljon huonompi, minkä takia tuo tuhrukaan ei niin huoleta. ':D Eikä sitä tänä aamuna ole edes tullut (sormet ristissä). Mutta eipä noista edellisen kerran muistoista niin vain pääse...

      Poista
  4. Mulla oli esikoista odottaessa hematooman takia vuotoa päivittäin rv4+0-12+3. Suurin osa ajasta tuhrua, välillä kirkkaampaa verta, sitä vähemmän. Toisessa raskaudessa istukka kohdunsuun päällä, sitä vuoteli rv5-8. Kaksi km kokeneena nuo vuodot säikäyttää todella pahasti - mutta eivät silti tarkoita keskenmenoa ilman kipuja. Nuo raskausoireetkin voi vaihdella, ja sekös sitä lisää tuskaa vuodon lisänä. Rankkoja juttuja, tiedän tunteen <3 Tsemppiä kovasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä. ^^ Nämä muiden tuhrut ja vuodot keventää mieltä ihmeen paljon. Ja tuo kipujen puuttuminen on tosiaan parasta tällä hetkellä.

      Poista